ArvostelutToiminta

Arvostelussa: Sleeping Dogs

Sleeping dogs on vauhdikas Hong Kongin pimeisiin kujiin sijoittuva toimintapeli, joka pitää pelaajan hyvin otteessaan. Itse pelasin pelin lävitse noin 20 tunnissa ja täytyy kyllä sanoa, että pelin paras osuus on tarina. Totta kai takaa-ajot, sekä hyvin toteutettu kung fu -henkinen nyrkkitappelu kaikkine hassuineen bugineen toi paljon jännitystä ja vaarallisia tilanteita, mutta tällä kertaa tarinaan hyvin kirjoitetut hahmot vievät pisteet kotiin.

Toisin kuin muut ”Grand theft auto -kopiot”, joita olen vuosien varrella pelaillut, tämän pelin päähenkilö, Wei Shen, ei ole taipuvainen rikoksiin ja väkivaltaan vain pelkän rahan tai maineen vuoksi. Shen on laskelmoiva ja monimutkainen kaveri. Hän on kovaksi keitetty tinanappi peitetehtävissä. Wei:llä on kokemusta Ameriikoista sekä lapsuusvuosiltaan Hong Kongin kaduilta, johon hän palaa nyt pitämään konnat kurissa. Soluttautuessaan Triadin hän joutuu aina vain syvempiin syövereihin samalla kun ihmissuhteet, motiivit ja rikollismaailman moraalittomuus alkavat jäytää mieltä. Raja hyvien aikeiden ja kostosuunnitelmien välillä alkaa pikkuhiljaa kadota.

Rajojen katoaminen ja harmaalla alueella nuohoaminen on oikeastaan teemana kokoajan pelin taustalla.
Skilli puutkin ovat jaoteltu kolmeen osaan: Cop, Triad, ja Face. Jokaisessa puussa on omanlaiset taitonsa ja kokemuspisteitä saa sivu- ja päätehtävistä, määrät kuitenkin riippuvat siitä kuinka monen siviilin yli ajoit tai kuinka brutaali olit hakatessasi tietoja uusista tuttavuuksista.

Tarinan lisäksi mieleenpainuvin asia on pelin taistelusysteemi. Se on melkoista nappien hakkaamista peräjälkeen, mutta pelkällä tekken-tyylillä ei pärjää. Vastaan tulee vihollisia, joiden iskuihin pitää varautua. Eli tekemällä vastaiskun oikeeseen aikaan, kun vihu on hiilenä ja hehkuu punaista. Itse halusin ottaa nyrkkitappelusta sekä kung fu liikkeistä kaiken irti, joten yleensä jätin konnilta riisutut aseet pyörimään jalkoihin ja aloin surutta mätkimään.

Ainoa huono puoli, joka pelikokemuksen jälkeen tulee mieleen, on kuvakulmat, kun kamera on liian lähellä. Tätä ei kuitenkaan tapahtunut liian usein.

Peli on kaikessa lyhykäisyydessään todella miellyttävä, rentouttavaa mätkintää eksoottisessa ympäristössä.
Kalliita autoja, helppoja naisia, näyttäviä taisteluita ja hidastettua räiskintää. Tarinalle odotan mielelläni jatkoa.

Rasteri

Rasteri, 34 vuotias peliaddikti lähtöisin Vantaan nurkilta ja olen lähes koko ikäni pitänyt photoshoppailusta, sivustojen ylläpidosta sekä tietenkin tiimissä pelaamisesta, peliviihteen mahtirodun eli pc-pelaajien parissa! Lue lisää...

Vastaa