Lagi, se tappava vihollinen
1

Lagi, se tappava vihollinen

touko 10 jamppu_fi  

Pelaajat puhuvat paljon lagista. Kaikkihan sen nyt tietävät mikä lagi on… vai tietävätkö?

Lag (suom. Viive) tai kansanomaisemmin lagi on yleisnimike kaikenlaiselle hidastelulle eli viiveelle. Pelaajille viive on myrkkyä, se nimittäin tarkoittaa, että olet juuri lagin verran vihollistasi jäljessä. Kaikissa peleissä on jotakin viivettä – vaikka kuinka pientä mutta viivettä kuitenkin.

Jos puhutaan MMO (Massive Multiplayer Online = verkkomoninpeli) peleistä on ongelma enemmän lagien ero kuin lagi itse. Jos jokaisella pelaajalla on suurin piirtein saman verran viivettä ovat kaikki pelaajat lähtökohtaisesti samalla tasolla. Tietysti jos lagia on liikaa pelattavuus kärsii, mutta kaikki kärsivät samalla tavalla.

Jos samassa pelissä pelaajilla on suuria eroja lagin määrässä voi pelaamisen laatu kärsiä oleellisesti. Pienemmällä lagilla pelaaja saa edun puolelleen ollessaan sen ratkaisevan askeleen edellä. Jos erot ovat riittävän suuria voi joku pienilaginen pelaaja vaikuttaa lähes voittamattomalta.

Verkkoviive

Mistä se lagi sitten tulee? Yksinkertaisesti sanottuna kaikkialta. Suurin syntinen on yleensä verkkkolagi, eli internetyhteyden laatu. Usein kun kysyy pelikaverilta ”millanen netti sulla on” vastaukseksi tulee joku määrä megoja. Kansankielessä nettiyhteyttä kuvataan yleensä latausnopeutta esittävällä luvulla. Esim. ”Mulla on 10 megan netti”.

Tuo latausnopeus on toki tärkeä asia esim. kun ladataan suuria tiedostoja ja selaillaan web-selaimella sivuja. Peleissä tärkeämpi mittari on ns. ping aika. Ping on yksinkertainen verkkotoimenpide, missä lähetetään pieni paketti dataa toiselle tietokoneelle ja mitataan kauanko kestää, että toinen tietokone kuittaa paketin saaduksi.

Normaalisti pelikoneen ja pelipalvelimen välillä siirretään tietoa pelaajan liikkeistä ja muista valinnoista ja tietysti palautetaan pelikoneelle muiden pelaajien liikkeitä. Siirrettävän tiedon määrä ei ole kerralla suuri, mutta sitä lähetetään jatkuvasti ja mahdollisimman usein. Mitä nopeammin pelidata kulkee sen paremmin pelaaja on ajan tasalla pelikentän reaaliaikaisista tapahtumista.

Pienen pingin pelaaja on periaatteessa aina etulyöntiasemassa, sen vuoksi peleihin on rakennettu erillaisia lag-kompensaatio menetelmiä. Näillä pyritään tasoittamaan pelaajien välisiä yhteyseroja. En tunne tarkasti miten nämä kompensaatiot toimivat, mutta ainakin Battlefield 4:sessa verkkoviiveen kompensaatio on paikoitellen mennyt niin pitkälle, että huonolla nettiyhteydellä saa huimaa etua!

Pelivälineet

Verkko ei ole ainoa lagittaja peleissä. Viivettä syntyy myös pelilaitteiston muissa yksiköissä. Esimerkiksi langattomat ohjaimet ja hiiret perinteisesti toimivat hieman suuremmalla viiveellä, kuin langalliset sisarensa. Ohjaimen viive on melko pieni verrattuna verkon viiveisiin, mutta on muistettava, että viiveet kertautuvat pelitilanteissa.

Myös näyttölaitteissa on viivettä. Usein monitoreissa ja televisoissa puhutaan vasteajasta. Sillä tarkoitetaan kuinka kauan kestää muuttaa pikseliä näytöllä. Mittaus tehdään yleensä ns. Grey-to-Grey menetelmällä. Vasteaika ei suoraan ole lagin aiheuttaja, mutta suurella vasteajalla näytölle tulee ns. haamukuvia, jolloin on vaikeampi hahmottaa missä se vihollinen todellisuudessa on. Nopeissa liikkeissä hitaasti muuttuvat pikselit aiheuttavat virheitä kuvaan. Nykyään normaali GtG vasteaika on yleisesti n. 5 millisekuntia, mutta pelinäytöissä tämä on usein puristettu jopa 1 millisekunttiin.

Toinen pelinäytön tärkeä ominaisuus on virkistystaajuus. Ennen vanhaan televisiokuva lähetettiin kuvaputkelle lomitettuna, eli joka toinen kerta näytölle piirrettiin vain parilliset juovat ja joka toinen parittomat. Näyttö siis ikään kuin välkkyi jatkuvasti. Virkistystaajuutta nostamalla pyrittiin vaihtelu tekemään niin nopeaksi, ettei ihmissilmä enää havaitsisi sitä.

Nykyiset matriisinäytöt perustuvat erilaiseen tekniikkaan. Monitoreissa ja televisioissa ei enää päivitellä mitään vuorottelevia juovia vaan pikselit yksinkertaisesti sytytetään ja sammutetaan. Virkistystaajuuden merkitys on sen vuoksi pienentynyt huomattavasti. Meille pelaajille virkistystaajuudella on kuitenkin vielä merkitystä.

Virkistystaajuus tarkoitta sitä nopeutta millä näytöllä olevia tietoja päivitetään. Hyvä pelikone pystyy piirtämään helposti yli 100 FPS (frames per second) nopeudella tietoja, mutta jos näytön virkistystaajuus on vain 30Hz ei suurin osa päivityksistä ehdi näkyä näytöllä ollenkaan! Tämän päivän pelimonitoreissa virkistystaajuus on jopa 144 Hz, eli näyttöä päivitetään 144 kertaa sekunnissa. Jotta suurista FPS luvuista saisi kaiken irti pitäisi näytönkin pystyä samoihin nopeuksiin.

Konsolipelaamisen yleistymisen myötä myös televisioiden peliominaisuuksiin on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Nykyaikaiset televisiot toimivat yleensä 60Hz virkistystaajuudella eivätkä nykypolven konsolit edes työnnä enempää kuin 60 FPS ulos. Televisioissa tuo vasteaika on yleensä vähän vaatimattomampi, koska televisiolähetyksissä ne pienet haamut ei niin paljoa haittaa. Yleisesti vasteajat ovat 5-7 millisekunnin luokkaa.

Pelaajan pahin vihollinen on niin sanotut kuvanparannukset (image processing). Televisioilla on tapana ”parantaa” ja elävöittää kuvaa erilaisilla muutoksilla. Tämä tarkoittaa, että televisiolle tulevaa kuvaa muunnellaan hieman ennen kuin se piirretään. Elokuvissa kuva varmasti näyttää paremmalta värikylläisempänä ja kontrastirikkaampana, mutta me pelaajat ottaisimme mieluummin pelikuvan nopeasti näkyviin sellaisena kuin se on.

Yhä useampi konsolipelaaja on siirtynyt televisiosta takaisin tietokonemonitorien pariin. Myös laitevalmistajat ovat huomanneet uuden markkinaraon ja useimmissa televisioissa on erillinen tila peleille, jossa pyritään optimoimaan kuvan pelikäyttöä. Myös monitorivalmistajat ovat heränneet. Markkinoilla on jo jonkin aikaa ollut pelikäyttöön optimoituja monitoreita ja esim. BenQ valmistaa jo erikseen konsolikäyttöön tarkoitettua pelimonitoria. Käytännössä konsolimonitorissa ei virkistystaajuuden tarvitse olla aivan huippuluokkaa, kun mikään konsoli ei kuitenkaan anna yli 60 Hz kuvaa.

Olen nyt siitä lähtien kun jätin PC:t taakseni pelannut konsolilla ja TVn kautta. Alun perin suunnittelin ostavani uuden television pleikalle, mutta jo pelkästään peliergonomian vuoksi voisi olla terveellisempää pelata pöydän ääressä monitorin kanssa. Nyt kun olen hieman perehtynyt näyttötekniikoihin niin kiinnitän varmasti huomiota myös monitorin peliominaisuuksiin. Nähtäväksi jää parantuuko pelillinen menestys monitorin hankinnalla. Ehkä me saamme tälle jutulle vielä jatkoa, kunhan saan uuden monitorin hankittua ja vähän testailtua sitä. Se lienee kuitenkin varmaa, ettei siitä ainakaan haittaa ole. Jos ei muuta, niin tuleepahan pelattua paremmassa asennossa 😉

About jamppu_fi

Peliyhteisön papparainen ja Battlefield veteraani. Pelikaistan epävirallinen Battlefield kirjeenvaihtaja. YouTube: http://youtube.com/jamppufi Striimi: http://twitch.tv/jamppu_fi Keskityn pääasiassa FPS peleihin ja 90% kaikesta materiaalista käsittelee Battlefield pelisarjaa.