Arvostelussa: Fallout 4
0

Arvostelussa: Fallout 4

marras 27 Remos  
  • Tarina
  • Äänet
  • Grafiikka
  • Pelattavuus
  • Mielenkiinto

Julkaisupäivän ensikosketuksesta on jo toista viikkoa aikaa ja 115 pelituntia. Miltä se nyt sitten tuntuukaan?

Eli tosiaan, nyt arvostelussa Bethesda Game Studiosin kehittämä ja Bethesda Softworksin 10.11.2015 julkaisema ARPG/RP-Shooter peli PS4, Xbox One ja MS Windows alustoille. Johtuen omasta kokemuksestani Bethesdan pelien kanssa, tulen vertaamaan peliä firman aiempiin julkaisuihin.

Prepared for the future!

Fallout 4 pelissä pelaat henkilöllä, joka on valittu hallituksen (Yhdysvaltain, jos tarkkoja ollaan) ”Vault” projektiin, missä maailmanlaajuisen ydintuhon tapahtuessa sinut ja perheesi siirretään maanalaisiin tiloihin, jotta voitte myöhemmin uudelleenasuttaa maan.
Noin teoriassa.
Oikeastihan Vaultit ovat hallituksen ihmiskoeprojekteja ja sinulla kävi huono tuuri, kun jouduit sinne, mutta hei! Ainakin pääset kokemaan 200 vuotta kestäneen jäädytyksen jälkeen ydintuhon jälkeisen maailman. Spoiler, se on kohtuullisen paska paikka.
Ennen varsinaista heräämistäsi vastapäisessä jäädytyskaapissa olevan puolisosi sylistä viedään alle vuoden ikäinen lapsenne. Ole hyvä, herää Ruususen unestasi, kasaa löytämistäsi rojuista ja jätteistä itsellesi ase ja aloita metsästysretki löytääksesi kadonnut lapsesi tuosta jumalan hylkäämästä erämaasta.

Tosiaan, Fallout 4:n ydinjuoni on jokseenkin… väkisin puserrettu kasaan, jotta sinut saadaan Bostonin tilalla olevaan erämaahan riehumaan. Pelin edetessä juoni kuitenkin alkaa kietoutumaan ja kieroutumaan kolmen alueella pyörivän järjestön ympärille, eikä tarina loppujen lopuksi ole täysin epäonnistunut… Itse asiassa melko mielenkiintoinen.
Avoin maailma (open world), mikä on todella yksityiskohtaisesti suunniteltu ja rakennettu on mielenkiintoinen ja hyvän näköinen ja täynnä peliajan arvoista tehtävää ja tekemistä. Toisin kuin aiemmissa Bethesdan peleissä, Fallout 4:ssä pelaajalle tarjotaan todella harmaata moraaliasetelmaa ja kolme pääryhmittymää pelissä; Brotherhood of Steel, Institute ja Railroad, ovat keskenään ainakin yhtä pahoja… jos kukaan niistä on varsinaisesti hyvä. Itse tykästyin Brotherhood of Steelin periaatteisiin jämptisti nitoutuvaan ajatusmaailmaan ja käytäntöön, mutta kun aika tuli tappaa täysin harmittomia siviilejä… fiilis oli hieman ristiriitainen. Enhän mä nyt tällaiseen lähteny mukaan?
Jos Bethesdan aiempiin julkaisuihin, Elder Scrolls ja Fallout sarjaan pitää tätä verrata, niin Bethesda on tullut huiman matkan Skyrimin musta(hko)-valkoinen moraaliasetelmasta Fallout 4:n harmaa-harmaa asetelmaan. Ja vaikka siviilien tappaminen ei nyt välttämättä tuntunut ihan hirveän mieltä ylentävältä, niin minusta ainakin Fallout 4 saa tuohon ydinsodan jälkeiseen paskamaailmaan ihan sen itsensä tuntoa.
Kahdesta pahasta valitseminen on paljon mielenkiintoisempaa kuin hyvästä ja pahasta ja tosiaan, siltä kannalta Fallout 4 on enemmän roolipeli kuin esimerkiksi Skyrim.

What makes you S.P.E.C.I.A.L.?

Fallout 4 on ja ei ole roolipeli. Tästä on viime viikkojen aikana väännelty kättä kommenttiosioissa ja blogiteksteissä, mutta jos haluat ajatella perinteistä D&D 3.5 pohjaista roolipeliä, niin Fallout 4 ei enää mahdu kategorian sisään. Toisaalta, RPG genreä voi katsoa myös laajemmasta näkökulmasta, mutta Fallout 4 on siirtynyt Bethesdan aiemmista taitoihin pohjautuvista (skill-based) roolipeleistä kykyihin pohjautuvan (perks) puoleen. Laaja ja avoin pelimaailma, keskustelujen valinnanvapaus, kykypisteet (eng. charasteristics) ja monet muut ominaisuudet kuitenkin tekevät tästä pelistä roolipelin, ainakin minun kirjoissani peli missä voit luoda hahmon ja tehdä sillä peliisi vaikuttavia päätöksiä on roolipeli.

Tosiaan, Fallout 4 tarjoaa ensinnäkin hyvin toteutetun hahmon (ulkonäön) muokkauksen heti pelin alkuun. Positiivisena yllätyksenä Bethesda on myös antanut mahdollisuuden pelaajalle muokata hahmon ulkonäköä myös hahmon luonnin jälkeen kirurgin avulla. Aiemmin hahmosi kasvoilla ei juurikaan ollut väliä, mutta Bethesdalle uuden täysin ääninäytellyn päähenkilön takia kasvoillakin on väliä.
Henkilökohtaisesti en juurikaan arvosta roolipelien kasvojenmuokkaus ominaisuuksia, mutta koska sellainen nyt on, niin ainakin se on hyvin tehty.

Hahmon kykypisteiden jaottelu pelin alussa (7 ominaisuutta ja 21 pistettä käytettävissä) on myös hyvin anteeksiantava ja jos on mitään käsitystä roolipeleistä ja kykypisteiden vaikutuksesta peliin, niin ei voi mennä kovinkaan paljon metsikköön pisteitä laittaessa. Pelin edetessä kykypisteisiin voi myös lisätä pojoja, joten jos alussa vähän mokasi, niin myöhemmin saa kyllä tilaisuuden korjata sitä.
Toisin kuin aiemmat Bethesdan pelit, Fallout 4 pyörii taitojen (skills) sijaan kykypisteiden alle ryhmiteltyjen perkkien ympärillä. Moni on sitä mieltä, että taitopohjainen (kuten Skyrim, Oblivion tai d100-järjestelmä) lähestymistapa roolipeliin on parempi, muutta… perkit toimivat, koska ne on hyvin tehty ja ovat tarpeeksi monipuoliset. Kuitenkaan niitä ei ole ihan tolkutonta määrää (kuten D&D 3.5 peleissä tuppaa olemaan) joten vähän vähemmänkin asiaan perehtyvä voi onnistua hahmon tekemisessä. Ainakaan vielä ei ilmeisesti ole mahdollista resetoida asetettuja perkkejä uudelleen laitettaviksi, mutta tosiaan, niiden merkitys ei ole peliämurskaava. Ne ovat kaikin puolin enemmän hahmoa määritteleviä kykyjä, kuin varsinaisia taitoja.

Perkeistä kun nyt puhuttiin niin siirrytääs toiseen merkittävään seikkaan Fallout 4:ssä. Pelissä nimittäin ei hahmolla ole maksimileveliä. Aina kun kehityt seuraavalle tasolle (level up) saat käytettäväksi yhden pisteen, millä voit joko nostaa yhdellä pisteellä joitain kykypisteistäsi tai valita yhden perkin. Koska pelissä ei ole maksimileveliä, niin ilmeisesti loppujen lopuksi käy siten, että sinulla on kaikki perkit ja kaikki kykypisteet täysissä.
Itse pidän tätä hieman outona valintana ja aluksi ainakin epäilin systeemiä kovasti. Voinen kuitenkin sanoa, että tason 50 saavuttaminen vei noin 50 pelituntia… yli kaksi vuorokautta siis.
Eli varsinaista ongelmaa sen kanssa, että kehittäisit hahmoasi ”liian hyväksi” ei oman näkemykseni pohjalta ole. Tasolta 50 kehittyminen seuraavalle myös hidastuu huomattavasti.

Pelattavuus

Pelin edeltäjään, Fallout 3:en verrattuna, hienoin ominaisuus Fallout 4:ssä on sää. Sää vaihtelee, ei varmaan täysin satunnaisesti, mutta jonkin algoritmin kautta kuitenkin ja se näyttää hyvältä. Ja tuntuu! Kyse on kuitenkin avoimesta maailmasta, hyvän osan pelistä tulee liikuttua ulkoilmoissa, joten säätilan vaihtelu tuntuu vain hyvältä.

Liikkumisesta puheenollen, kuten ensikosketuksessani mainitsin, niin PS4 alustalla liikkuminen tosiaan tuntuu hieman oudolta. Syystä tai toisesta se ei kuitenkaan tunnu yhtään oudolta PC:n näppäimistö-hiiri kontrolliasetelmalla. Ehkä kyse on siitä, että näppäimistöllä nopeus on joko kaikki tai ei mitään kun taas ohjaimen tatilla peli haluaisi liikkua ensin hitaammin ja sitten vasta normaalia vauhtia.

Moni on arvostellut pelin ampumisosuutta hyväksi aikaisempiin, Fallout 3 ja New Vegas peleihin verrattuna. Ampuminen ei kuitenkaan ole välttämättä se Fallout 4:n paras ominaisuus… todellakaan. Pääasiassa pelin taistelu toimii VATS (Vault-Tec assisted targeting system) järjestelmän kautta. Kun lyöt tuon VATSin päälle, peli hidastuu ja voit sitten valita ammutko mitä vihollista ja mihin ruumiinosaan ja kaikki osumatarkkuutesi on prosenteilla ilmoitettuna. Ilman bonuksia ja alhaisilla tasoilla VATS kuitenkin on melko turha, sillä siihen vaadittavat Action Pointsit ovat aina loppu, ja osumatarkkuus on 50 metrin päähän jotakuinkin nolla kaikilla aseilla mitä maa päällään kantaa. VATS järjestelmään voi kuitenkin juuri perkkien ja kykypisteiden kautta (ja panssarinpalojen/vaatteiden lisäbonusten kautta) satsata, enkä itse kyllä oikeastaan ammu muuten kuin VATSilla.
Muu ampuminen ja tähtääminen on kuitenkin toimivaa ja varsinkin pidemmille matkoille rauta- tai kiikaritähtäimien läpi ampuminen on parempi vaihtoehto kuin VATSin käyttö. Esimerkkinä, jos auton kokoinen skorppioni peittää koko kuvaruudun ja lyöt liipaisinta, niin totta kai osut siihen. VATS ei kuitenkaan koskaan tarjoa yli 95% todennäköisyyttä, joten saatat ihan hyvin ampua huti ~20cm etäisyydeltä. VATS on hyvä ominaisuus enkä vastaavaa ole muissa peleissä kokenut. Olisin silti toivonut ihan oikeasti toimivaa ampumista VATSin lisäksi.
Fallout 4:ssä on huomattavasti parempi ampua aseella kuin Fallout 3:ssa tai New Vegasissa, mutta… ei se silti mikään varsinainen ampumapeli (shooter) ole. Ampumaominaisuus on parhaimmillaankin keskinkertainen kokemus.

Muuten pelin pelattavuudesta. Fallout 4 on jokseenkin vaikea peli, ainakin omasta mielestäni, ja kuolemia on kyllä ehtinyt kertymään peliajan puitteissa melko paljon. Tämä on siis ihan positiivinen ominaisuus, jos haluaisin juosta tuhoutuneessa maailmassa aseet pystyssä pelin langettamassa kuolemattomuuden verhossa, pelaisin luultavasti RAGEa tai Borderlands -sarjaa. Vihulaiset osaavat todellakin ampua sinua kohden ja, mikä tuli täysin yllätyksenä, heittää kranaatteja. Kranaatit ovat myös siinä mielessä kivoja, että niillä saa oikeasti vihollisia hengiltä. Ja jos ihan oikeasti ei muka pärjää, tai päinvastoin peli tuntuu liian helpolta, niin pelissä on myös kesken pelaamista vaihdettavat vaikeusasteet.

Ehdottomasti huonoja puolia pelissä on muutamien kontrollien ryhmittäminen saman painikkeen alle. Ainakin PC:llä näppäimistöä olisi ollut vielä jäljellä, tiedän kyllä että tämä on PC:lle vain julkeasti käännetty, mutta silti. Kenen idea oli laittaa aseella lyönti painalluksen ja kranaatin heittäminen pitkän painalluksen alle samaan nappulaan? Oikeesti?
Kokonaan ääninäytellyt puheet ovat sellainen… mielipidekysymys, mutta itse ainakin pidän Fallout 4:n tarjoamasta keskustelusysteemistä. Ääninäytelty päähenkilökään ei ole minusta huono asia, varsinkin kun päähenkilön ääninäyttelijät (mies ja nainen) ovat tehneet todella hyvä työtä. Vapaasti keskusteluun liikuttava lähestyminen on ihan hyvä ominaisuus. Konsolilla. PC:llä hahmon eteen liikkuminen ja nuolinäppäimillä puheen valitseminen (koska hiirtäkin voisi käyttää, mutta se saattaa kääntää pään pois niin ettet olekaan enää keskustelussa) on hieman hankalaa. Kurjuudekseni pitää vielä sanoa, että ei, keskustelun kontrolleja ei voi muuttaa, itse olisin ainakin laittanut ne lähemmäksi vasemman käteni WASD yhdistelmää… vaikka F1-F4 painikkeisiin. Tämä tosiaan vain PC:llä ja tarkemmin näppäimistö-hiiri yhdistelmällä, täysi ohjaintukihan pelissä on PC:lläkin.

Bethesdan pelinä myös Fallout 4:ssä on modituki, eikä siinä sitten mennytkään kovin montaa tuntia kun ensimmäiset modit ilmestyivät internettiin. Ainakaan vielä Fallout 4 ei tuota Steam workshoppia ole ottanut mukaansa, mutta olettaisin ja toivoisin että niin tapahtuu, sillä modien lataaminen ja asentaminen on vain niin paljon helpompaa ja mukavampaa Workshopin kautta, kuin manuaalisesti Nexus-sivuston kautta.

Ei vain harmaata

Fallout4-3Ehkä yksi suurimmista ongelmista Fallout 3:ssa on pelin värimaailma. Se on nimittäin ruskea/harmaa.
Fallout 4:ssä pelintekijät ovat kuitenkin ymmärtäneet käyttää kokonaista palettia maailman värittämiseen, mikä tekee pelistä huomattavasti mukavamman kokonaisuuden ja avoimessa maailmassa on kiva pyöriä. Yksityiskohdista ja ylimääräisestä sälästä pelimaailmassa ei todellakaan ole säästelty, vaan ulkomaailmassakin olevat rakennukset ovat täynnä roinaa ja roskaa, rikkinäisiä ja jokseenkin ehjiä kalusteita ja muuta vastaavaa.

Äänimaailma, 50-luvun musiikeilla höystettynä, on todella hyvä. Selvä ongelma kuitenkin ilmaantuu jos peliä pelaa kuulokkeet päässä, sillä äänet (varsinkaan puheet) eivät oikeastaan koskaan ole ”suoraa edessä”, vaan aina jäävät toisen kuulokkeen puolelle. Minulla siis on ihan romut kuulokkeet, mutta ystäväni valitti samaa 7.1 kuulokkeillansa. Se ei siis pilaa pelitunnelmaa, mutta pidemmän päälle on häiritsevää ja käy korviin. Kaiuttimilla äänen suunta tasoittuu kyllä huomattavasti.

Fallout 4 näyttää yksinkertaisesti todella hyvältä. Maasto ja maailma on suunniteltu ja toteutettu todellisen näköiseksi ja tuntuiseksi, minkä lisäksi pelin grafiikat ovat todellakin sitä mitä Bethesdan AAA julkaisulta odottaisi. Nyt puhun siis sillä kokemuksella minkä sain PC:n minimigrafiikoista, koneeni tehot eivät nimittäin hirveästi suurempiin pysty.

Lopputulos

Fallout 4 näyttää, kuulostaa ja tuntuu hyvältä. Avoin maailma, toimivat roolipelielementit ja ripaus pelisarjan omaa taikaa tekevät tästä kyllä ehdottomasti yhden vuoden suurimmista ja parhaimmista julkaisuista. Kymmenen päivän ja 110:n pelitunnin jälkeen on pakko sanoa, että kannatti ostaa. Lisäsisältöä odotellessa.

PS. Kirjoitin arvostelun siltä näkökulmalta, että olen pelannut Fallout 3:sta ehkä sen 5 tuntia ikinä, enkä New Vegasia ikinä itse. En myöskään tunne Fallout sarjan taustatarinaa juuri ollenkaan, eikä minulla ole mitään näkemyksiä pelin ryhmittymien, aseiden tai varusteiden saatavuusperiaatteista tai muusta vastaavasta. Internetin vihapuheet Fallout 4:stä ovat ymmärtääkseni pitkälti Fallout sarjan (ja tarkemmin Fallout 3 pelin) fanien fan-ragea, eikä mitään oikeita arvosteluja. Toinen asia mikä tulee ottaa huomioon varsinkin PC arvosteluissa; suurin osa performanssiongelmista uikuttamisesta johtuu huonoista pelikoneista, peli ei nimittäin vaadi toimiakseen kummoisiakaan tehoja.

Muista vilkaista General Taggartin sanat sarjan aiemmista (1, 2, 3) osista!

Suositellut järjestelmävaatimukset

PC pelaajien arkeen kuuluu tehoista kitiseminen, tässä ovat pelin vaatimukset. Suluissa oman koneeni tehot, joilla tosiaan toimii ongelmitta.
Käyttöjärjestelmä: 64-bittinen Windows 7/8/10 (W10)
Prosessori: Intel Core i7 4790 3.6 GHz/AMD FX-9590 4.7 GHz tai vastaava (i5-4670 3.4 GHz)
Muisti: 8 GB RAM (8GB)
Näytönohjain: NVIDIA GTX 780 3GB/AMD Radeon R9 290X 4GB tai vastaava (GTX960 2GB)
Tilaa kiintolevyllä: 30 GB

About Remos

Hämäläinen tieto- ja viestintätekniikan opiskelija kenen sydäntä lähellä ovat niin klassinen musiikki, akrylit kuin pelit ja pelaaminenkin. Lue lisää...